Julkisuuskynnyksen ylittäneistä oikeudenkäynneistä tulee se kuva, että Suomessa on vain ja ainoastaan kaksi asianajajaa: Matti Wuori ja Aarno Arvela. Vai muistaako joku nähneensä jonkun muun asianajan esiintyneen televisiossa syytetyn avustajana edes vilahdukselta, saati sitten kommentoimassa, minkä tahansa oikeusjutun yhteydessä? Minä en.

Kaksi tuntia hyvää työaikaa oli tänään aivan pakko käyttää seuraamalla oikeudenkäyntiä melkein livenä televisiosta. Erittäin kiinnostavaa. Olen hyvin onnellinen siitä, että minun ei tarvitse päättää tuomiosta. Asiasisältöön mitenkään puuttumatta, ihailen suuresti Matti Wuoren tapaa esittää asiansa. Harvoin kuulee puhetta, joka on niin johdonmukaista, loogisesti etenevää ja hyvin jäsenneltyä. Pääkohdat tulevat selkeästi esiin ja sivulauseet pysyvät sivulauseina. Kenties ihailen tätä lahjaa niin kovasti juuri sen vuoksi, että minulta se täydellisesti puuttuu. Toki ymmärrän, että puhe on huolellisesti valmisteltu. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että vaikka valmistelisin vuoden, en kykenisi vastaavaan.