Olen löytänyt tuunaamisen kiehtovan ja valloittavan maailman!

Pyöräni näyttää nyt aivan erilaiselta kuin ennen, jotenkin sporttisemmalta ja viimeistellymmältä. On se merkillistä ja upeaa, miten pienikin tuunaus saa aikaan ihmeitä!

Fillarinihan ei ole mikään muodikas hybridi- tai trekkingpyörä. Se on ihan tavallinen ja pidän siitä kovasti. Olen jo sen hankkimishetkestä lähtien harkinnut sen kustomointia ja katsellut erilaisia osia lukuisissa urheilukaupoissa. Eilen vihdoin ostin kaksi ensimmäistä tarviketta hyvästä ja palvelevasta urheilukaupasta. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että mennessäni yksin suureen urheilukauppaan en saa sieltä yleensä minkäänlaista palvelua, Miehen kanssa yhdessä näissä liikkeissä asioidessani palvelu pelaa aina. Olenkin valinnut sen urheilukaupan, jossa minua kohdellaan ihmisenä myös yksin liikkuessani. Kiitos keskustan Elmo-Sport!)

Mustan, kauniin, tiheäverkkoisen ostoskorin laitoin itse pyörän takapakkarille, mutta mustien, päätyheijastimilla varustettujen muovisten käsikahvojen asennus vaati Miehen ystävällistä apua. Vanhat valkoiset kahvat istuivat tiukassa ja lähtivät hankalasti pois. Kun ensimmäinen uusi kahva oli jo puoliksi asennettu, havaitsin että meillä oli Miehen kanssa aivan eriävät käsitykset siitä mihin suuntaan sormilovien kuuluu olla. Vaati kauhean paljon voimaa ja aikaa että Mies sai sen kädensijan käännettyä minun mielestäni oikeaan suuntaan. Toinen katsottiinkin sitten jo alussa oikein päin, joka siis Miehen mielestä oli ihan väärin päin.

Pyörä näyttää nyt kerrassaan upealta! Poljen ehkä jo tänään katselemaan mustia polkimia ja uutta kilikelloa. Tähän tuunaamisjuttuun kun jää kiinni nähkääs.