maanantai 10. syyskuuta 2012

Jokaisesta organisaatiosta löytyy se tyhmä ja se laiska. Usein nämä ovat yksi ja sama henkilö. Usein myös kaikki tietävät kyseisen henkilön olevan ainakin laiska ja jostakin käsittämättömästä syystä se suvaitaan.

Olen usein pohtinut sitä, olisiko minullakin helpompaa jos vain jättäisin suurimman osan asioista puolitiehen, tekisin huonosti ne harvat asiat jotka veisin loppuun ja kailottaisin jokaisesta asiasta miten hankalaa/aikaaviepää/suuri homma se on. Minun moraalini ja etiikkani ei vain salli tuollaista käytöstä.

Samoin en näe työtehtävästä kieltäytymisen syyksi sitä, että siinä on "aivan hirveä homma" tai "en minä kyllä tuohon ryhdy". En myöskään ilkeä pelata "en osaa, enkä todellakaan opettele" -korttia. Hei, nämä ovat toimistotehtäviä, ei atomin halkaisua tai vaihtoehtoisen energiamuodon keksimistä.

Mutta, kuten eräs kollegani sanoo, jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

Tämä tuli todistetuksi palaverissa, jossa käsiteltiin sopimusten arkistointia. Tehtävä haluttiin siirtää tyhmältä ja laiskalta muille henkilöille. Sivuhuomautuksena todettakoon, että mitään korvaavia tehtäviä ei luonnollisestikaan ajateltu siirtää tyhmälle ja laiskalle tämän työmäärän näin keventyessä.

Tuijotin hyvin intensiivisesti seinää ja sitten pöytää, kun palaverissa kävi ilmi, että sopimusten aakkostamiseen oli tähän mennessä käytetty meidän muiden mielestä melko erikoista logiikkaa. Tyhmä ja laiska sen sijaan huudahti hämmästyneenä "No mihin kirjaimeen ne sitten pitää panna?!"

Hänen logiikallaan esim. Niken sopimus olisi aakkostettu J-kirjaimeen ja Saarioisten sopimus olisi puolestaan löytynyt H-kirjaimesta. Lukeehan Niken papereissa Just do it ja Saarioisten slogan on Hyvä ruoka, parempi mieli.

Jepjep. En enää ihmettele, miksi talousjohtajamme ei ole löytänyt sopimuksia.

Ei kommentteja: