Olin jo pitkään harkinnut asiaa. Siksipä M:n synttäreillä saamani kannustus osui otolliseen kohtaan ja päätin aloittaa. Piti vain keksiä osuva nimi, sellainen josta heti saa kuvan blogista ja sen kirjoittajasta. Kysyin vinkkejä Mieheltä, joka kuivasti totesi yrittäneensä auttaa jo viime viikolla - heikoin tuloksin.

Päätin keittää kupposen teetä, se yleensä auttaa järjestämään ajatuksia ja keksimään hyviä sanoja. Menin siis keittiöön, täytin vesipannun ja laitoin teenlehdet pallosiivilään. Sitten palasin takaisin koneeni ääreen odottamaan veden kiehumista. Vartin kuluttua Mies nosti katseensa omasta monitoristaan ja kysyi olenko keittämässä teetä. Toden totta, mitään kiehumisääniä ei keittiöstä kuulunut. Menin ja napsautin vesipannun päälle.

Teen keittämisestä on huomaamattani muodostunut rituaali jonka avulla hahmotan uusia ajatuksia ja lauseita. Hyvin tavallista on, että miettiessäni kuljen keittiöön, laitan veden päälle, otan mukin ja teen esille ja palaan työhuoneeseen jatkamaan. Teen muistan uudelleen vasta seuraavassa hankalassa kohdassa, kun vesi on jo aikoja jäähtynyt. Silloin laitan taas vedenkeittimen päälle... Keittämistäni teekupposista juon keskimäärin joka kymmenennen.