perjantai 4. maaliskuuta 2005

No niin. Maanantai oli vika duunipäivä ja kävin toimistolla palauttamassa kännykän, avaimen, bensakortin ja muut sellaiset. Stressitaso oli ilmeisesti ollut viime viikkoina aikasti korkea, heti maanatai-iltana iski vuosisadan flunssa. Tiistain ja keskiviikon tein yhtä väliprojektia, joka sattui todella hyvään saumaan. Tein jotain hyödyllistä, tunsin olevani tarpeellinen. Tiedän, että ne jotka toimistolla maanantaina kyselivät jatkosuunnitelmistani eivät tarkoittaneet mitään pahaa, he vain olivat kiinnostuneita tietämään mitä aion tulevaisuudessa tehdä. Väliprojekti antoi minulle mahdollisuuden olla vastaamatta "En tiedä.". Se tuntui hyvältä.

Eihän siinä oikeasti ole mitään pahaa, että ei vielä oikein tiedä mitä aikoo tehdä jatkossa. Ei kaikilla ole uutta työpaikkaa valmiina odottamassa kun he joutuvat yhden jättämään. Etenkin jos viimeiseen asti on uskonut saavansa jatkaa, ainakin jossakin toisessa projektissa jos ei siinä ihan ekassa alkuperäisessä. Joskus vain käy niin että kolme projektia ajaa metsään yht'aikaa, eikä siihen voi millään tavoin edes itse vaikuttaa. Silti sitä tuntee itsensä aivan totaaliseksi luuseriksi, sanoessaan Reippaan ja Positiivisen oloisena etsivänsä vielä uusia haasteita.

Tämä on nyt neljäs päivä flunssassa ja kuumeessa, kotona potien ja tuhisten. Aika alkaa käydä toooodella pitkäksi. Olen yrittänyt noudattaa Mindyn joskus aikoinaan muistaakseni Schizo-Jannelle antamaa neuvoa olla käyttämättä flunssaisena maitotuotteita, jotka ilmeisesti tarjoavat pöpöille mitä mainioimman alustan mellastaa. Olen myös juonut litratolkulla vihreää teetä, jonka kai jotenkin pitäisi tappaa bakteereja. Olen myös yrittänyt ahkerasti huuhdella nenää ja kurkkua suolavedellä. Se auttoi, infernaalinen tulehdus kurkussa rauhoittui. Olen siis käyttänyt lähes kaikki tietämäni vaihtoehtoiset konstit ja kikat yhdistettynä perinteisen länsimaisen lääketieteen keksintöön Duactiin. Minulla on hämärä mielikuva, että jotain voisin tehdä vielä tuoreella inkiväärillä, en vain millään muista mitä.

Tänään olen päässyt tylsistymisen sille asteelle, jolla katsotaan TV-shoppia. Kaikkein huolestuttavinta on se, että eräs tuotteista alkoi jo vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Vai mitä sanotte upeasta keittiöassistentista, Magic Bulletista? Se hoitaa kaikki keittiöaskareet 10 sekunnissa tai nopeammin. Se hienontaa, raastaa, murskaa, sekoittaa, vispaa, jauhaa, silppuaa ja mixaa. Lisäksi se on hyvin pieni, se vie vain kahvimukin kokoisen tilan keittiön työtasolta. Hm. Minnehän ne 16 muuta laitteeseen kuuluvaa osaa laitetaan? Puhumattakaan niistä kahdesta fantastisesta lisäosasta, jotka saa ihan ilmaiseksi, kaupan päälle. Minähän olen aina nauranut TV-shopille. Pitänyt sitä täydellisenä esimerkkinä totaalisesta huuhaasta! Onneksi Mies on huomenna kotona. Muuten varmaan alkaisin pelata kännykällä MTV:n typerää mobiilipeliä tai kirjoitella tv-chatiin. Toivottavasti flunssa menee pian ohi.